25.2.2023
Saan työnohjaajana ja projektipäällikkönä olla asiakkaiden mukana monenlaisissa muutoksissa. Yksi muutos onnistuu todella hyvin, mutta aika monet epäonnistuvat. Mikä sitten yhdistää onnistumisia?
Kokemusteni perusteella onnistumisia yhdistävät:
Selkeät tavoitteet sanoitetaan jo ennen varsinaista muutostyöskentelyä, onnistunut muutos puolestaan käynnistyy toiminnan tarpeista. Onnistuneen muutoksen tavoitteet ovat kaikille merkityksellisiä ja kytketty kaikille toiminnan tasoille. Muutos näyttäytyy eri tavoin strategisen johdon, taktisen johdon ja operatiivisen työn arjessa. Muutoksen kytkeytyessä omaan työn arkeen ja toisaalta muiden näkökulmien ymmärtäminen tukee onnistumista.
Lähijohto on tärkeä tavoitteiden muotoilija ja muutosajuri. Lähijohtajan oma osallistuminen, toimintaprosessien kytkeminen muutokseen sekä säännöllinen ohjaus ja seuranta arjessa luovat vaatimuksen ja perusteet muutokselle. Arjessa näkyvä ja sanojensa mittainen johtaja on uskottava. Lähijohtajan muutostyöskentelyä tukee parhaiten toimintakulttuuri, jossa halutaan kehittää jatkuvasti omaa toimintaa ja innokkaasti oppia uutta.
Onnistuminen muutoksessa edellyttää paitsi osallistamista, myös aitoa osallistumista. Aito osallistuminen on keskustelua, kuuntelua, kaikkien näkökulmien arvostamista, keskittymistä yhteisissä tilanteissa sekä omien ajatusten avointa esiintuontia. Multitaskaaminen ei kuulu onnistuneeseen muutostyöskentelyyn. Aktiivisen osallistumisen lisäksi tarvitaan sitoutumista. Osallistuvien henkilöiden vaihtuvuuden ollessa pientä, roolit ja vastuut pysyvät selkeinä sekä sitoutuminen tavoitteisiin ja tiedonkulku on turvattua.
Kovat reunaehdot pakottavat toiminnanmuutokseen. Pakko nähdään muutoksessa usein pahana ja sisäinen motivaatio hyvänä. Joskus pakottavat olosuhteet ja systeemin vaatimat muutokset toiminnassa luovat vaihtoehdottoman ympäristön, jossa työntekijät lähtevät työskentelemään haluttuun suuntaan. Tällainen tilanne voi syntyä sellaisissa toimintaympäristön muutoksissa, joita ei koeta merkityksellisiksi mutta ymmärretään pakollisiksi. Tällöin muutostyöskentely on usein ulkoa ohjautuvaa ja innokkuus hukassa, eikä oman työn kehittämistä tapahdu. Toisaalta pakko voi viedä maaliin välttämättömän muutoksen, jota ei motivoimalla saataisi tapahtumaan vaaditussa aikataulussa. Siksi pakkoa ei aina kannata nähdä pahana, motivaatio voi syntyä myös onnistuneiden tulosten kautta.
Onnistunut muutos on tietenkin kaikkien etu. Onnistumisilla tuetaan muutoksen pysyvyyttä ja vakiinnutetaan uutta toimintaa sekä luodaan pohja tulevien muutosten onnistumisille. Onnistumisen kokemukset lisäävät sekä minä- että mepystyvyyttä uusissa tilanteissa vahvistaen organisaation ja yksilöiden muutoskyvykkyyttä ja toimijuutta.