Työelämä on jatkuvassa muutoksessa, ja työn vaatimukset tuntuvat usein kasvavan nopeammin kuin mihin aikaa ja voimavaroja riittää. Kun kiire vie mennessään, jää helposti liian vähän tilaa pysähtyä pohtimaan, mikä todella on tärkeää ja mihin kannattaa suunnata energiaa. Ja jos tilaa onkin, saattaa pohtiminen ja keskustelu muuttua nopeasti ongelmapuheeksi kehittämisen sijaan. Tässä kohtaa ratkaisukeskeinen työnohjaus tarjoaa työyhteisöille ja esihenkilöille konkreettisen ja toivoa luovan tavan pysähtyä, jäsentää tilannetta ja löytää uusia ratkaisuja.

Arjen haaste: kiire, priorisointi ja jaksaminen

Työyhteisön työnohjauksessa nousi esiin toive pohtia, miten voimme järjestää työyhteisössä aikaa keskustelulle tärkeiden asioiden käsittelemiseksi. Tiimiläisten työnkuva on hyvin laaja ja on useammalla tiimiläisellä, oli tunne, että uusia reagoitavia asioita tulee toistuvasti, eikä missään kohtaa pysähdytä pohtimaan, mikä on välttämätöntä ja tärkeää vaan kaikkeen reagoidaan.

Väsymystä oli ilmassa: oma työnaika ei riitä kaikkeen mitä aiemmin on tehty. Lisäksi päätoimenkuvaan eli perustehtävään, johon pitäisi pystyä keskittymään ja panostamaan, ei tässä kohinassa jää juuri lainkaan aikaa. Yhteisen ajanpuutteen vuoksi, asian esiin ottaminenkin koettiin haasteena, kun asian käsittely taas veisi aikaa muualta.

Priorisoinnissa oli jääty yksin. Työyhteisöllä oli toive, että yhdessä käytäisiin läpi pöydällä olevia tehtäviä ja tuettaisiin toisia priorisoinnissa. Mitkä vaativat intensiivistä otetta, missä palavereissa voi olla vain kuulossa valmistautumatta, missä riittää 5 ja missä vasta 9 ollaan tyytyväisiä.

Yhteisössä tunnistettiin hyvin, että rajojen vetäminen on välttämätöntä työssäjaksamisen kannalta, mutta tietoa, mihin rajat sai vetää, ei yksilötasolla ollut. Koska aikaa yhteiselle keskustelulle, suunnittelulle ja priorisoinnille ei löytynyt, muutokset ja muut yllättävät asiat alkoivat tuntua jännitteinä tiimiläisten välillä. Lisäksi luottamus organisaatiota kohtaan oli alkanut rakoilla, koska päätöksiä tehtiin ja vaatimuksia esitettiin tiukallakin aikataululla: syntyi kokemus arvostamattomuudesta ja ymmärtämättömyydestä. Myös autonomian tunne alkoi tuntua näennäiseltä. Kaiken lisäksi perustehtäväkin oli haastavaa ihmissuhdetyötä ja siihen olisi kaivattu jakamista ja tukea tiimiltä.

Ratkaisukeskeisen työnohjauksen menetelmät käytännössä

  • Mitkä voisi jättää pois tai hoitaa toisin, esimerkiksi automatisoiden?
  • Mitkä tehtävät ovat välttämättömiä ja tärkeitä?
  • Mitkä tuovat iloa ja innostusta?

Miksi valita ratkaisukeskeinen työnohjaus?

  • halutko vahvistaa omaa tai tiimin jaksamista ja keskinäistä tukea?
  • kaipaatko selkeyttä perustehtävään ja sen priorisointiin?
  • tarvitsetko uusia näkökulmia yhteistyöhön?
  • haluatko esihenkilönä tukea omana johtamistyöhön ja päätöksentekoon?

Miten ratkaisukeskeinen työnohjaus voisi auttaa juuri sinua tai työyhteisöäsi?

Jätä yhteystietosi yhteydenottolomakkeella tai soita ja jutellaan lisää. Yhdessä voidaan rakentaa tilaa selkeydelle, työrauhalle ja hyvinvoinnille.