

Onko muutosjohtaminen erillään esihenkilötyöstä?
Nyky-yhteiskunta on organisaatioille dynaaminen ja muutostäyteinen toimintaympäristö, jossa ihmisten muutosjohtaminen korostuu. Pysyvyyttä on vaikea tai jopa mahdotonta saavuttaa. Tällaisessa toimintaympäristössä kannattaa jatkuvan muutostyöskentelyn sijaan luoda oppimista ja sopeutumista tukeva ja edistävä organisaatiokulttuuri ja johtamistapa. Ennakoimattomissa olosuhteissa ja silloin kun polku tulevaan on epäselvä, ajattelumallit, jotka tukevat muutosta väliaikaisena tilanteena, lisää kuormituksentunnetta ja vähentävät hyvinvointia. Onnistunut muutosjohtaminen on osa esihenkilötyön kehittämistä ja tuon kehittämisen tavoitteena tulisi olla jatkuvaan kehittymiseen ja parantamiseen tähtäävä ajattelu koko organisaatiossa.
Oppivassa ja jatkuvasti kehittyvässä organisaatiossa kaikki toimijat haluavat kehittää omia ja organisaation ajattelu- ja toimintamalleja vastaamaan toiminnan muutoksen vaateisiin. Omaa ja koko organisaation nykytilaa sekä ajattelu- ja toimintamalleja ollaan valmiita kriittisesti reflektoimaan sekä oppimaan uutta ja kehittämään jo olemassa olevaa. Tärkeää on katsoa tulevaisuuteen ja sitoutua kehittämään omaa ja organisaation osaamista jatkuvasti vastaamaan muutoksiin. Muutokset eivät ole irrallinen osa arjen toimintaa vaan isompia ja pienempiä muutoksia tehdään toiminnan parantamiseksia jatkuvasti.
Onnistuminen edellyttää muutosjohtamista
Muutoksessa menestyminen edellyttää sekä johtajalle että työntekijöille merkityksellistä visiota. Hyvä visio on laaja-alainen kuvaus toivetilasta, joka auttaa erilaisia työntekijöitä suuntaamaan ajattelua ja tekemistä sen sijaan, että kaikki tekeminen on erillistä ja irrallista toisistaan. Yhtenä johtajan tärkeänä tehtävänä onkin luoda tilaa, mahdollisuuksia ja luottamusta yhteisten päämäärien ja tavoitteiden asettamiselle ja ketterien kokeilujen mahdollistamiselle organisaation vision suuntaisesti. Muutosjohtaminen on suunnan näyttämistä ja inspiroimista.
Yhteinen visio, yhteiset tavoitteet ja yhteinen tekeminen vaativat riittävän yhteisen ymmärryksen nykytilasta ja tulevaisuudesta. Yhteisen ymmärryksen muodostuminen edellyttää itsereflektiota, jatkuvaa dialogia ja todellisuuden moniäänisyyden hyväksymistä ja tilan antamista yhteisen todellisuuden ja ymmärryksen muodostumiselle. Vaikka yhteinen ymmärrys ja moniäänisyys on muutoksen kannalta tärkeää, tarvitaan myös johtajan vastuunottoa muutosprosessista, resursseista ja selkeästä vastuunjaosta. Muutosjohtaminen on vuorovaikutuksen mahdollistamista ja dialogin vaatimista.
Oppivan ja jatkuvasti kehittyvän organisaation yksi keskeisistä piirteistä on systeeminen ajattelu, kokonaisuuden näkeminen, jossa organisaation eri osien ajatellaan olevan riippuvaisia toisistaan ja johonkin toiminnan osaan tehty muutos vaikuttaa koko organisaation toimintaan. Tällöin onnistunut muutos, kehittäminen ja parantaminen ovat jatkuvia, useassa vaiheessa ja useassa paikassa yhtä aikaa. Muutoksen ja jatkuvan kehittämisen varmista-minen puolestaan edellyttää organisaation eri osien vuorovaikutuksen johtamista ja varmistamista, jatkuvaa edistymisen seuraamista, palautteen antamista ja keräämistä. Muutosjohtaminen on myös kehittämistä ja perustehtävää tukevan palautekulttuurin vaalimista.
Onnistunutta muutosta ja jatkuvaa kehittymistä tavoitteleva johtaja ei ajattele kaiken tiedon ja taidon olevan hänellä vaan nimenomaan sosiaalisesti rakentuvaa. Johtaminen perustuu jaettuun tietoon, jolloin jatkuva parantaminen ja muutos tapahtuu jatkuvassa vuorovaikutuksessa työntekijöiden kanssa ja heidän välillään. Johtaja on tällöin valmentaja, joka auttaa työntekijöitään tunnistamaan, kokeilemaan ketterästi, arvioimaan omaa toimintaa ja saavuttamaan tavoitteitaan. Valmentaja myös mahdollistaa kehittämistyön ja sen resurssit. Työntekijä on puolestaan oppija, joka aktiivisesti kehittää toimintaansa ja omistaa muutoksen. Muutosjohtaminen on onnistumisen mahdollistamista.
Tunnejohtaminen on tärkeä osa johtamista nopeatempoisessa ympäristössä. Muutoksen ja vaatimusten nopeus ja intensiteetti vaikuttavat tunteiden voimaan ja valtaan. Toisaalta tunteiden johtamisella voidaan vaikuttaa esiin nousevien kielteisten tunteiden intensiteettiin ja kestoon. Tunteet huomioimalla ja käyttäytymiseen vaikuttamalla tuetaanmyös onnistumista epävarmassa ympäristössä. Onnistunut muutosjohtaminen tunnistaa tunteet osana työarjen vaihtelevia tilanteita hyväksyen ja sallien ne.
Esihenkilötyö on jokapäiväistä muutosjohtamista. Johdon ja esihenkilöiden työnohjaus tarjoaa peilauspintaa ja tukea omaan johtamistyöhön nopeatempoisessa ja jatkuvaa muutosjohtamista vaativassa toimintaympäristössä.