Työnohjauksen kannattavuus: työnohjaus on investointi
Työohjauksen kannattavuus: onko työnohjaus kannattavaa vai ei?
Työyhteisöjen ja esihenkilöiden työnohjaus ja henkilökohtainen valmennus saatetaan joskus nähdä pehmeinä tukitoimina, joiden hyötyjä on vaikea mitata. Kuitenkin, kun tarkastelemme lukuja, tulokset puhuvat puolestaan. Panostamalla johtamisen ja tiimien kehittämiseen voidaan vähentää ristiriitoja, pienentää sairauspoissaoloja ja parantaa tuottavuutta merkittävästi.
Taloudellisesti haastavina aikoina työnohjaus on usein ensimmäisiä palveluita, joista luovutaan, erityisesti silloin, kun sen käyttö ei ole lakisääteistä. Kuitenkin juuri vaikeina aikoina organisaatioiden pitäisi panostaa henkilöstönsä hyvinvointiin sekä johtamisen ja tiimien vuorovaikutuksen kehittämiseen, sillä niillä voi olla ratkaiseva vaikutus tuottavuuteen ja kustannussäästöihin.
1. Työyhteisökonfliktit maksavat yllättävän paljon
Kaikki tietävät, että ristiriidat ja jännitteet työyhteisössä vievät aikaa ja energiaa. Usein esihenkilöt joutuvat käyttämään suuren osan työajastaan konfliktien selvittelyyn, jolloin varsinaiseen johtamistyöhön jää vähemmän aikaa. Harva kuitenkaan laskee tätä menetettyä työpanosta rahana.
Kuvitellaan 20 henkilön työyhteisö, jossa jokainen käyttää 10 % työajastaan ristiriitojen selvittelyyn. Jos työviikon pituus on keskimäärin 38 tuntia, koko henkilöstön yhteenlaskettu työaika on 760 tuntia viikossa. Tästä 10 % tarkoittaa 76 työtuntia viikossa, jonka menettäminen on ehkäistävissä.
Jos yhden työtunnin kustannus sivukuluineen on 25 €, ristiriitojen hintalappu on 1 900 € viikossa ja 91 200 € vuodessa. Esihenkilön yksilötyönohjauksen kustannus vuositasolla on keskimäärin alle 2000€ Jos johtajuutta kehitettäisiin työnohjauksella ja sillä vähennettäisiin ristiriitojen selvittelyyn kuluvasa aikaa puolella, olisi säästö yli 40 000€. Käytännössä tällä saisi melkein yhden uuden työntekijän tiimiin.
2. Sairauspoissaolot ja niiden kustannukset
Toinen merkittävä kustannus työyhteisöille on sairauspoissaolot. Sairaspoissaolojen tiedetään lisääntyneen ja keskustelua ”huonosta” johtamisesta käydään medioissa jos ei päivittäin, niin ainakin viikoittain. Kukaan johtaja tuskin on tahallaan ”huono”, pikemminkin ajattelematon, kiireinen tai tietämätön omasta toiminnastaan johtajana. Tällainen johtaminen kuitenkin voi lisätä sairauspoissaolojen määrää muun työstressin ohella. Johtajien ja esihenkilöiden yksilö- tai ryhmätyönohjaus auttaa kehittämään esihenkilön johtamistaitoja ja koko organisaation johtamiskulttuuria ja siten ennaltaehkäisemään osaltaan turhia sairaspoissaoloja.
Esimerkkinä sama 20 henkilön työyhteisö, jossa keskimäärin yksi työntekijä on sairauslomalla 16 päivää vuodessa, eli yhteensä 320 sairauspoissaolopäivää vuodessa koko yksikössä. Yhden sairauslomapäivän hinnaksi arvioidaan 370 € (sisältäen palkan, sijaisen ja hallinnolliset kulut), jolloin tämä maksaa vuodessa yli 118 000 €.
Jos esihenkilön työnohjaus ja valmennus auttavat vähentämään sairauspoissaoloja vain 5 %, tämä tarkoittaa 16 poissaolopäivää vähemmän vuodessa. Rahassa tämä on 5 920 € vuodessa. Kun esihenkilön yksilötyönohjaus maksaa alle 2000 € vuodessa, jää nettosäästöksi noin 4000 € vuodessa. Jos tämä skaalataan 5 yksikön organisaatioon ja esihenkilöiden työnohjaus toteutetaan ryhmätyönohjauksena, saadaan nettosäästöksi yli 25 000€.
3. Tuottavuuden kasvu ja sen vaikutus
Hyvin johdettu ja motivoitunut henkilöstö on myös tuottavampi. Kun esihenkilön yksilötyönohjaus tai henkilökohtainen valmennus auttavat esihenkilöä tukemaan tiimiään paremmin, vähenevät turhautuminen ja tehottomuus. Tämä näkyy parempana työviihtyvyytenä ja korkeampana työtehona.
Jos 20 henkilön työyhteisön koko henkilöstön palkkakustannukset ovat vuodessa 768 000 €, niin 5 % tuottavuuden kasvu tarkoittaa, että työpanoksen arvo nousee 38 400 € vuodessa. Kun esihenkilön yksilötyönohjaus maksaa alle 2000 € vuodessa, on sijoituksen tuotto moninkertainen. Jos työyhteisölle puolestaan järjestetään työnohjaus ja tuottavuus kasvaa tällä suoralla tuella 10%, nousee työpanoksen arvo lähes 77 000€ ja sijoituksen 11- kertainen vaikka työnohjaajia olisi kaksi.
Työnohjauksen kannattavuus: työnohjaus on investointi, ei kulu
Toisin kuin usein luullaan, työnohjaus ja esihenkilövalmennus eivät ole mitään pehmeitä tukitoimia vaan taloudellisesti kannattava investointi, sijoitus joka maksaa itsenä moninkertaisesti takaisin. Työnohjauksen kannattavuus voidaan arvioida laskemalla yhteen esimerkkien vähentyneet konfliktit, sairauspoissaolojen vähentyminen ja tuottavuuden kasvu, voidaan laskea, että panostus johtamiseen ja tiimin yhteistyötaitoihin työnohjauksen keinoin maksaa itsensä takaisin yli 40-kertaisesti vuodessa.
Jos tarkastellaan lopuksi vielä laadullisia seikkoja, joita on vaikea rahassa mitata, lisää hyvä johtaminen ja turvallinen työyhteisön vuorovaikutus työhyvinvointia, sitoutumista ja organisaation mainetta houkuttelevana työnantajana. Motivoitunut henkilöstö tarkoittaa parempaa asiakaspalvelua, vähemmän vaihtuvuutta ja vakaampaa organisaatiokulttuuria. Onko teidän organisaatiollanne varaa jättää nämä säästöt kotiuttamatta?
Soita tai laita sähköpostia, niin varataan maksuton tapaaminen!