Vaikuttamisen kehät- Mihin voin vaikuttaa?

Yksi lempimenetelmistäni työnohjauksissa on ehdottomasti Vaikuttamisen kehät. Menetelmä auttaa priorisoimaan omien voimavarojen käyttöä, lisää ohjattavien toimijuutta ja uskoa tulevaisuuteen. Vaikuttamisen kehien avulla toiminta ja voimavarat kohdentuvat oikein: niihin asioihin, joihin oikeasti voi vaikuttaa. Kaikille meille on varmasti tuttua, että työelämässä on paljon asioita, joihin pitäisi puuttua ja usein tuntuu, että hakkaa päätä seinään asioiden pysyessä muuttumattomina. Oikeasti ei kannata yrittää vaikuttaa kaikkeen, vaikka ne tuntuvat äärimmäisen tärkeiltä ja välttämättömiltä – puuttuminen asioihin, joihin ei ole mitään vaikutusmahdollisuuksia, johtaa takuuvarmasti alun palon ja innostuksen jälkeen stressiin ja turhautumiseen.

Esihenkilötehtävissä olen kokenut usein painetta vastata niin organisaation vaatimuksiin kuin työntekijöiden tarpeisiin. Olen ollut monessa tilanteessa puun ja kuoren välissä vailla mahdollisuutta vaikuttaa asioihin. Priorisoidakseni asioita ja omia tekemisiäni, pysähdyn pohtimaan, mitä asioita voin oikeasti edistää ja mitkä ponnistelut ovat silkkaa energian hukkaamista. Muutostilanteissa hyvinä esimerkkeinä ovat viestintä työntekijöideni kanssa: Pystyn vaikuttamaan siihen, miten selkeästi viestin muutoksista, ja miten otan työntekijöiden toiveet ja osaamiset huomioon muutostyöskentelyssä.

Työnohjauksissa kysyn ohjattavilta, mitä he voivat konkreettisesti tehdä juuri siinä hetkessä, huomenna, ensi viikolla?  Tämä selkeyttää usein työtehtäviä ja auttaa siirtämään huomion pois ulkoisista, stressaavista tekijöistä.

Työyhteisössä ja organisaation kansalaisina olemme aina osa isompaa kokonaisuutta. Emme välttämättä voi vaikuttaa kokonaisuuteen, mutta omalla toiminnallamme on siihen välillinen vaikutus. Hyvä konkreettinen esimerkki tästä on työilmapiiri. Vaikka en voi täysin kontrolloida, miten tiimini jäsenet toimivat keskenään, voin esihenkilönä vaikuttaa tiimin palautekulttuuriin ja voin luoda mahdollisuuksia käydä tärkeitä keskusteluja kiireisessä arjessa.

Työnohjauksissa hyvänä esimerkkinä on asioiden vaikutussuhteiden tarkastelu eri toiminnallisilla menetelmillä. Esimerkiksi six thinking hats tai näkökulman vaihtaminen tuo esiin asioiden eripuolia ja siten myös lukuisia suoria ja epäsuoria vaikutusmahdollisuuksia.

Kaikkiin asioihin en voi vaikuttaa, vaikka ne olisivat mielestäni todella merkityksellisiä ja joihin minulla olisi osaamista ja sanottavaa. Nämä asiat ovat usein niitä, jotka synnyttävät eniten turhautumista työelämässä. Esimerkiksi suuret organisaatiomuutokset, jotka päätetään johdon tasolla, ovat asia, johon yksittäinen esihenkilö tai työntekijä ei voi suoraan vaikuttaa. Olen ollut mukana useissa organisaatiomuutoksissa, joissa muutokset, tavoitteet ja jopa keinot tuntuivat tulevan ylhäältä ilman, että minulla oli mahdollisuutta vaikuttaa niihin. En edes ollut tietoinen kaikesta, vaan asiat ilmestyivät pöydälleni huhuina tai kokousmuistioina. Saattoipa minulle tulla sähköpostia uusista asioista, joista minua ei ollut muistettu muutoksen tohinassa informoida.

Näissä kohdissa yritän palauttaa itseni perustehtävän äärelle ja keskittyä niihin asioihin, joihin pystyin vaikuttamaan. Suuntaan energiaani myös niihin asioihin, jotka toivat merkityksellisyyttä työhöni (ja elämääni). Tämä lisää ainakin minulla tunnetta omasta toimijuudesta ja pystyvyydestä

Työnohjauksissa toimii tämä sama perustehtävän ääreen palaaminen. Pohtiminen kohtaa yksi: asiat, joihin voin vaikuttaa.